Moikka kaikki !
Niin siis oon nyt täällä mummolassa ja koska en keksi muutakaan tekemistä (toki nukkumaan voisin mennä) mutta siis niin, päätin nyt, että kirjoitan blogiin. Mutta kuvia ei tule (:
Eilen satoi ihan kauheesti, kun kävelin tänne. Kastuin vähäsen ja niin. Mutta se sade ei haitannut. Kyllä se kesä sieltä sitten joskus tulee.. Mutta siis. Tää päivä on ollut yhtä sekaisuutta. Ei mitenkään sillei että olis jotenki ollu sekava päivä vaan sekavat tunteet. Englannin koe muunmuuassa oli tänään. Epäilen, että siitä tulee joku 8, koska mulla on edellisistä kokeista tullu aina joku 8:lla alkava nyt 7-luokan aikana. Onnistuminen/ymmärtäminen, ehkä yks niistä parhaimmista tunteista koulussa esimerkiks matikan tunneilla, kun en matikasta ymmärrä ikinä mitään. Ja sitten kun tulee tunne että ymmärrät (:
Ilo, kaikki menee hyvin, yks ihanimmista tunteista aamulla, kun tuntee et oikeesti, tänään asiat vois mennä hyvin.
Suru, kauhein tunne, jos joku toinen on surullinen.
Pettymys, liian tuttu tunne mulle. Luulen liian nopeesti, että ihmiset tosiaan vois muuttua, mutta ei se ainakaan niin mene, yhden ihmisen kohdalla.
Viha, vihaan sitä, kun joudun kerta toisen jälkeen petetyksi ylhäällä mainitussa asiassa.
Loukkaus, mua rupes tänään koulussa todella ärsyttämään se, kun yks sano yhelle mun kaverille jotain, joka ei ehkä loukannu sitä mun kaveria, mut mua se loukkas, en tiiä miks, vaikka se kaveriki on sellanen, johon joudun pettymään monia,monia kertoja.
Monia muita tunteita oli myös päivän aikana - pelko, ahdistuneisuus, jännitys, sääli.
Tämmöset päivät on aika mielenkiintosia kun niitä jälkeenpäin ajattelee. Siis päivässä mä ainakin käyn varmaan kymmeniä eri tunnetiloja läpi tai jotain, mutta tunteet, jotka oikeesti jää mieleen, on musta tärkeitä. Omalla tavallaan. Joku ei varmaan tajua, tai no, kukapa tajuais, sillä selitän oikeesti sekavasti. Niin ne kaikki sanoo. Mutta siis. Niistä tunteista oppii, kai. On tunteita joita ei osaa selittää, esimerkiks tänään koulussa tuli yks semmonen tunne. En vaan osaa. Mutta siis niinhän se menee elämästä selviää vain keskittymällä joko hyviin, tai huonoihin asioihin. Jokainen päättää itse miten elää elämänsä, miten ajattelee asiansa. Minä keskityn hyviin. Toki kaikki on nähny ton ohjelmamainoksen, mutta mun mielestä siinä on aika hyvä pointti ja oon sitä useesti miettiny. Ja niin kun sanoin, se on ihan totta. Jos päätät, että ajattelet huonoja asioita, nii kaikki menee huonosti. Mut jos taas et niinkään välitä niistä, kaikki menee suht' hyvin. Ihan omasta kokemuksesta voin sanoa. Toki jos on yksin, ei voi puhua niistä huonoista tunteista kellekkään, niin rupee vaan entistä enemmän miettimään niitä. Eiks se sillei mene. Tai sit jos on joku tämmönen ihminen kun esimerkiks minä olen. Mä mietin muiden tunteita enemmän kun omiani, ja useasti sen vuoksi joudun kärsimään -suuri pettymys. Oon niin useesti luottanu ihmiseen, joka tavalla tai toisella on pettänyt mun luottamuksen. Luotan niin helposti vaan ihmisiin, koska mun on saatava puhua jollekin.
Nyt oon oppinut sen, että ei mun enään tarvii luottaa ihmisiin, jotka ei oikeestikaan täytä mun luottamusjuttua. Mulla on ihmisiä, joille voin puhua. Mun ei siitä tarvii enää murehtia. Eikä kenenkään muunkaan pitäis. Aina on joku. Aina. Muistakaa se. Ihanaa viikonlopun alkua !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Muistathan kommentoida asiallisesti ? (: